Tänään. Kooste 2018

Kelailin tuossa vuotta 2018. Se oli yllättävän tapahtumarikas. Vaikka sitä ei niissä tapahtumien hetkissä osannut ajatella. Tässä päätapahtumat:

  • My Ice D konseptin julkistaminen ja jädebisneksen alku
  • Syöpä
  • Kevyt burnout
  • Naimisiin
  • Leipäbaari
  • Saksan joulumarkkinat

My Ice D

Vuoden 2017 alussa multa kysyttiin olisinko halukas lähtemään kehittämään uutta kotimaista pehmytjädekonseptia. Suostuin ja ostin 10% firmasta nimeltä Minitar Oy, jonka alla toimii MyIceD:n jädekärryhässäkkä. Jos ette tiedä mikä MyIceD on, niin tsekatkaa meidän kotisivut tästä! Lyhyesti: tehdään omalla reseptillä Suomalaista pehmytjäätelöä. Sä otat kipon käteen, otat koneesta haluamas määrän jäätelöä ja lisäät sinne 50-60 täytteen joukosta itelles mieleiset ja maksat annokses sen painon mukaan. Voit siis tehdä niin ison tai pienen annoksen kuin haluat ja siinä se.

2018 helmi-maaliskuun aikana tuutattiin meidän jädekärry Matkukseen pienin pelonsekaisin fiiliksin ja alettiin myymään keskellä talvea pehmytjäätelöä 😀

Kärry on tällä hetkellä talvilomalla, mutta eletään todella jänniä aikoja vegepehmytjäätelön osalta. On hyvin paljon mahdollista, ettei kohta tartte tehdä mitään muuta kuin pehmytjäätelöä 😀

Kielisyöpä

Mulla todettiin 2018 maaliskuussa ensimmäisen asteen kielisyöpä. Eli ei mitään kauheen vakavaa, mutta kieli laitettiin leikkurin alle ja sieltä nyrhittiin ihan kiva viipale pois. Motherfucker saatiin pois, mutta se uusiutu ja sitten sille annettiin kunnon laserointia. Lasertazer toimi, mutta tilannetta seurataan edelleen parin kuukauden välein. Jos kiinnostaa, niin kielisyöpäfiiliksiä löytyy täältä.

Kevyt burnout

Keltanokka wannabeyrityshommissa ja kielisyöpä. Vitusti duunia, väsy, paine, pimeetä, ahistus, pelko. Eipä se muuta tarvinnut. Huomasin et nyt ei oo kaikki ok, kun vaimo sano et mennään kauppaan ja kysy et kävelläänkö sinne ja mun aivot flippas sellasen musta-aukkomaisen kuperkeikan ja mä upposin pimeään. Ei normaalia. Olin melkein pari kuukautta pois pelistä enemmän ja vähemmän.

Nyt toi on pelkkä paskamainen ja opettavainen muisto vain. Oon paljon herkempi kuuntelemaan mun sisuksia, enää ei vedetä noin.

Naimisiin

Mentiin naimisiin. Koska me haluttiin. Koska rakkaus ja me 🙂 Ollaan vieläkin naimisissa. #rakkausjuttuja lisää täältä! Elämä ei kauhean paljon muuttunut käytännön osalta, mutta kyllä se oman pienen ripauksen jännitystä toi alkuun. Miten oluet, pyykit, ruoka jne.. Mutta kaikki on hyvin, no worries. Voin suositella 🙂

Leipäbaari

Firma osti uuden toiminnon. Kuopion Kauppahallissa olevan entisen Toivepatongin. Nykyään siis Leipäbaari. Siellä tehhään patonkeja, sämpylöitä, kahvia ja possupastramileipiä! Ja ne kauppahallin vakkarit, uuh, mä tykkään!! Tulkaa käymään!

Saksan joulumarkkinat

Oon tehny muutamana vuonna duunia firmalle nimeltä Kalevala Spirit. Tyypit pitää Saksan, Ranskan ja Belgian joulumarkkinoilla suomalaista joulutoria. Loimulohta, glögiä ja Suomalaisia laatutuotteita menee ihan simona neljän viikon aikana. Ja se fiilis niillä toreilla, jengiä on niiiiin pipona fiilistelemässä ja kukkaan ei halua rettelöidä 🙂 Torilla ollaan duunissa about 5vk ja jouluksi kotiin. Mun pesti oli viime kerralla toimistosetä. Hyvä duuniporukka!!


Sellainen kooste. Mun elämässä on vaimo, ystävät, perhe, yritys ja tällä hetkellä kovalla kädellä valokuvaus. Ja mä tykkään olla just nyt 🙂 Oikeasti. Ja se on hyvä fiilis, varsinkin kun tietää ettei se ole mikään itsestäänselvyys. Paskalla fiiliksellä ei oo kovin kiva olla. Hyvällä fiiliksellä paljon kivempää 🙂

Hemmetin kivaa, tunnerikasta ja ripsakkaa viikonloppua!!

Tänään. Sattumaako?

Ootteko ikään jääny miettimään miten olette päätyneet juuri siihen tilanteeseen missä nyt olette? Mitkä päätökset, kohtaamiset, tapahtumat, vahingot, tarttumiset jne ovat luoneet sen hetken missä olette nyt? 

Koska juuri se hetki missä itse olen (istun ja odotan lentoa Hannoveriin lentokentällä), on hyvin monien tapahtumien summa, joista kaikista ei mulla ole edes havaintoa tai se sisältää tapahtumia joita en ole pitänyt oleellisina tämän hetken olemassaoloa ajatellen.  

Mistä saa se tapahtumaketju alkunsa, jossa mun mielestä alettiin muovaamaan tilannetta siihen, että juon ylikallista kahvia portin 13 vieressä?

Jaa´a.. Koko setin vois ajatella alkaneen kolme vuotta sitten, kun olin ravintola Samruaissa töissä ja meille tuli keittiöön harjoitteluun eräs naisihminen, Minna. Tässä kooste menneistä vuosista:

2016

  • Minna kysyy minulta halukkuuttaa lähteä loimuttamaan lohta Saksaan. Vastaan kyllä
  • Sovin kuviot Samruain ja tyttöystävän kanssa
  • Menen marraskuussa Hannoveriin loimuttamaan lohta
  • Minut nakataan parin viikon jälkeen Hannoverista Düsseldorfiin pienen tiimin kanssa testaamaan joulutorin toimivuutta siellä
  • Düsselissa on mukana Maire, firman omistaja
  • Maire tykästyy minun työntekoon
  • Palataan Hannoveriin
  • Työskentelen lopun aikaa Hannoverissa toimistoapulaisena

2017

  • Työskentelen vähän missä sattuu. Moottorikelkkoja, rafloja, rafloja. 
  • Minulta kysytään halukkuutta lähteä uudestaan Hannoveriin. Toimenkuvana finanssivastaava. Suostun. Palkka nousee. 
  • Lennän marraskuussa Hannoveriin, teen työni finanssivastaavana ja olen melko varma, etten palaa enää. Meno oli aika haasteellista ja olin ostanut aikaisemmin osuuden Suomalaisesta firmasta ja näyttäisi siltä, että aika menee siihen. 
  • Palaan kotiin jouluksi. Kellään ei ole ikinä ollut niin mahtavia silmäpusseja alle 36v. 
  • Olen edelleen varma etten palaa enää töihin Saksaan. 

2018

  • Suomessa riittä duunia, pusketaan kovaa.
  • Kovaa puskeminen saa mun pään räjähtämään. Burnout
  • Kielisyöpä
  • Asioiden tärkeysjärjestyksen huomaaminen omassa elämässä
  • Tykkään silmäpusseista
  • Ilmoitan halukkuutteni työkennellä Saksassa
  • Saan paikan. Apulaistoripäällikkö ja palkankorotus
  • Teen syys-marraskuun ennen Saksaan lähtöä oman firman duuneja ja joulutori firman duuneja. 
  • Istun nyt lentokentällä ja mietin, että mitä v..a? 

Eli olen siis n. 8vk työaikana edennyt joulutorifirmassa lohenloimuttajasta apulaistoripäälliköksi ja saanut kaksi kertaa palkankorotuksen. Enkä missään vaiheessa ole asiaa suunnitellut tai siitä haaveillut ainakaan tietoisesti. 

Sattumaako? Vai miten tähän oikein päädyttiin? 

Niin ja heippa Sanna!! Ikävä tuloo!! Suukkoja!!