Valokuvaus. Lightroom.

Hommasin vähän aika sitten photarin ja lightroomit, pitkällisen pohdinnan jälkeen. En kyllä ymmärrä mikä siinä niin pitkään ihmetytti, 20gb:n valokuvausjäsenyys kun maksaa alle 13e/kk. Jos sä harrastat valokuvausta,  ja vaikka olisitkin näin saakelin pers-A kuin mie, niin joku homma mättää jos ei kuussa omaan harrastukseen liikenisi tuota summaa. Jos talous on oikeasti niin tiukalla, että jostain pitäs nipistää pois tuo 13e/kk, niin tässä muutama vinkki: (näitä mietin omalle kohdalle)

1. Jätä kuussa yks baari-ilta pois (siitä 40-150€ mitä sinne uppoo darrapitsoineen, niin laita loput siihen purnukkaan minne laitat kolikot seuraavaa optiikkaa varten). Tosta 40e jää vielä 27e käyttämättä. Vuodessa se tekee 324e. Ja jos baariin ja jälkitauteihin menis se 150e, niin siitä jäis 137e ja se tekee vuodessa 1644e.

2. Käy tekemässä kuussa yks extraus jossain duunissa. Niissä tuntipalkka on jotain 9-13e välillä, joten max 2h riittää.

3. Pakkomyy pari kuvaa joka kuukausi sun sukulaisille 10e/kpl, pimeenä. Aattele, saat 20e, josta jää 7e käyttämättä. Voit joko käydä sen vetämässä baarissa häppäreillä kahtena bissenä tai laittaa siihen optiikkapurnukkaan. Vuodessa se tekee 84e, kahdessa 168e, kolmessa 252e ja neljässä vuodessa sulla on jo 336e. Ja jos et neljään vuoteen ole mistään muusta saanut säästettyä sun harrastukseen, niin mee vaan ja pidä pari päivää halvan viinan bileitä.

4. Jos asut vuokralla talossa missä vesi laskutetaan kulutuksen mukaan, niin käy frendeillä suihkussa. Mutta jos haluat olla tuhlari ja suikutella kotona, niin lainaa jostain vanna missä seisot pesun aikana. Voit uusiokäyttää tuon veden sun tiskien pesemiseen.

5. Lopeta harrastus ja vaivu synkkyyteen. Jostain sä ne rahat siihen bisseen kyllä löydät.


Mutta joo, tuo ei ollut tämän postauksen pointti vaan se, että mä olen nyt opetellut kevythuoneilemaan ja vähän photaroimaan.  Ihan alussahan sitä tuossakin ollaan, mutta eipä se paremmaksi muutu kuin tekemällä. Ja tässä ois pari kuvaparia mitä oon saanut taiteiltua (kännykän lightroomilla):

Kamerana Nikon D3200 ja linssinä Nikkor 35mm 1:1.8G.


Nykyään tulee vietettyä yllättävän paljon aikaa instassa, en ees halua tietää sitä määrää mikä sinne uppoaa. Suuren osan siitäkin ajasta vois käyttää johonkin muuhun kehittävämpään. Vaikkapa:

  • Naisen kutitteluun
  • Kuvaamiseen
  • Kuvaamisen opetteluun
  • Kuvaamisesta puhumiseen
  • Kuvien jälkikäsittelyyn
  • Kuvien jälkikäsittelyn opetteluun
  • Kuvien jälkikäsittelystä puhumiseen
  • Naisen kutitteluun

Mutta noh, on siellä instassa jotain ihan intouttavaakin. Mä sain esimerkiksi mun kuvaustilille (@markorossiphotography) yksityisen viestin toiselta ihmiseltä!! Ja mikä parasta, sen kaverin sanoista sain taas potkua omaan tekemiseen ja hommasta jäi erittäin hyvä fiilis 🙂 Kiitän tästä! Siitä mä sain yhtenä ideana linkata tänne blogiin aina yhden tyypin instatilin, joka inspiroi mua tai jota mä ihailen.

Tämän viikon instatili: @nastymonkeey

nastymonkeey

Jos nastyn kuvat kolahti, niin laittakaahan kaveri instassa seurantaan!

Hei ja jos sulla on joku instatili mistä sä saat fiiliksiä ja inspiraatiota sun tekemiseen, niin linkkaa se tohon alle kommentteihin!!

Ciao!

Valokuvaus. 10 tsiljardia euroa!!

Mua itteeni häiritsee välillä ihan kauhiasti olla tällänen köyhä nysvä, jolla ois palo kuvata melkein mitä vaan mikä liikkuu tai on liikkumatta. Mutta sitä harrastusta häiritsee kovasti joku hemmetin duuni, vessahätä, nälkä, muut ihmiset, yksityisyyden suoja ja tyhjähkö lompakko.

Kieli pitkällä sitä töissä vessatauolla lukee isojen poikien ja tyttöjen kirjottelua uusista peilittömistä, kaameen isoista putkista, kohinattomista kennoista, telepatialla toimivista studiovaloista, lentokuvaushärveleistä ja samppanjalla täytetyistä valokuvaussessioista toisissa galakseissa.

Eli, jos mulla ois tuo 10 tsiljardia euroa, niin rakennuttaisin VKL:län!!!

VKL- eli valokuvauslinnoitus ois kaikkien valokuvauksesta kiinnostuneiden vapaassa ja ilmaisessa käytössä. Se ois kaheksan kilometriä pitkä ja kuus kilsaa levee. Siellä ois ihan hirveesti kaikkea kuvaukseen liittyvää sälää ja yksi uima-allas täynnä punaisia, pehmeitä vadelmakarkkeja. Se uima-allas ois kyllä vaan mun käytössä, salaisessa huoneessa josta kukaan muu ei tietäs mitään. Mut ei siitä sen enempää.

Idea ois siis sellainen, että VKL:ssä pääsis kaikki halukkaat kokeilemaan erilaisia kameroita, linssejä, salamoita, jalustoja, taustoja, ohjelmia, malleja, tilanteita ja kaikille ois myös ilmaset jäätelöt ja pomppulinna tarjolla. Sieltä löytys myös portaalit maailman hehkeimpiin kuvauskohteisiin ja myös erilaiset säätyypit ois säädettävissä omien halujen mukaan.

VKL:stä löytys uusimmat peilittömät, dagerrotypiakamerat, polaroidit, neulansilmät, kerttikset, camera obscurat, kalotypiat, kolonoskopiat, palkkikamerat, filmikamerat, digikamerat ja vesivärit.

Siellä ois myös vanha nurkassa jurottava setä joka ois selittämässä märkä pensseli viuhuten miten valokuvaus ei ole oikeasti taidetta.

Sen sedän vieressä ois toinen setä joka polkis markkinoiden ensimmäisiä digikameroita suu vaahdossa suohon filmikamera kaulalla. Kaulasauonet vaan poksahtelis, piks poks!

Kolmas setä ois pukeutunut mustaan kaapuun ja polttais pienoisroviolla uusia syntisen peilittömiä malleja. ”Kaikki kehitys on syntiä, myös filmien!!”

Sitten siellä vois olla sellasesta kovapehmytmuovista tehtyjä eri kameramalleja joilla Canonistit koittas hutkia Nikonisteja ja Leicalaisia ja sitten Rolleirit Fujitsulaisia ja Olympistejä ja Sonylaiset kaikkia muita. Lopulta kaikki ois ihan hikisiä ja mentäs porukalla saunaan. Saunassa alkais juttu luistamaan parin jallun jälkeen ja joku kysyis, että onko naiset miehiä parempia kuvaamaan? Nyrkkitappelu begins.

Lopulta homma rauhottus hetkeksi kunnes joku huikkais ettei arvosta jälkikäsiteltyjä kuvia. Muu jengi laittas sen sitten raketilla kuuhun.

Oisko hyvä?

Joukkorahotusta kenties?!?

Tänään. Into pinkeenä!!! 29.04.18

Olen nyt viimeisen parin vuoden aikana alkanut tajuta, ettei omia intoilun kohteita kannata torpata oman vajaapäisen mielen takia. Tuo mieli luo usein näkymättömiä esteitä, joita ei sen mukaan voi mitenkään ylittää. Don´t you even try.

Hyvänä esimerkkinä tällä hetkellä on intoilu valokuvaukseen ja videointiin. Selaan nettiä nenä vinossa ja suupielet vaahdossa aiheen suhteen. Ihastelen miten upeita kuvia Mcckinnonit, Palanderit, Mäkiset, Haapojat jne ottaa ja vedän kunnon fotokiksit.

Sitten tsekkaan heidän käyttämät välineistöt. V**u. Tuo linssi maksaa 2000€, tuo runko 6000€ ja yhteensä kaikki noi vermeet yhden saudiprinssin hengen verran. En edes tiedä miltä uusi kamera tuoksuu.

Mun kalusto on:

  • Nikon D3200 (senkin omistaa nainen), arvo 200€
  • Nikkor 35mm 1:1.8G, arvo 190€
  • Selfiekeppi, arvo 5€
  • DJI Osmo Gimbal, arvo 200€
  • Note 8, arvo firman omistama

Enhän mä mitenkään voi saada samanlaista tavaraa pihalle mitä noi varustekingit tuolla netissä. Ei mun ees kannata yrittää. Äh, jos mulla vaan ois rahaa. Mutta kun ei ole. Lakkaa yrittämästä, hukkaan heitettyä aikaa. Ei susta oo tuohon. Koita nyt vaan masentua ja lopettaa se haaveilu. Äläkä edes yritä nyt enää innostua, sä oot ihan typerä ja haiset pahalta. Vajakki. 

Terveisin oma rakas mielesi.

Noin.

Ja paskat.

Mä teen kaikkeni, jotta tuo ääni muuttaa tyyliään. Koulutan siitä itselleni työkalun, sellaisen joka potkii mua perseelle kun epäilen tekemisiäni. Sellaisen joka pitää mua pystyssä kun joku koittaa mua kaataa. Mun pitää ruokkia sitä onnistumisilla, ihan pienilläkin. Mun pitää muistuttaa meitä molempia siitä, että matka on jo alkanut. (Hitto mikä klisee..) 😀 😀 😀

Mut kattokaas tätä!

Tässä on kuva minkä otin Nikonilla pari vuotta sitten:

Purkki

Ja mä pidin tuota hyvänä kuvana. Eikä mulla ollut hajuakaan mistään valotuksista tai muista kameraan liittyvistä teknisistä hommista. Automaatti päälle ja räpsimään! En silloin ajatellut kuvaamista mitenkään sen tarkemmin. Ajattelin myös olevani muka vähän keskitasoa parempi photograafferi.. huh, huh..

Seuraavaksi noin kuukausi sitten otettu kuva. Silloin aloin tutustumaan kameran säätöihin tarkemmin, katselin ja lueskelin vähän kompositioista ja aloin yleisesti imemään infoa aiheesta enemmän.

kahvikippo2

Intoilin tästä kuvasta otsasuonet pinkeenä! Olin saanut tarkennuksen suht kohdilleen, olin löytänyt paikan missä valaistus teki oman fiiliksensä ja kuvattavan kohteen asettelu onnistui. Mutta mieli pohdiskeli seuraavaa:

Tässäkö tämä nyt on? Voiko tällä kameralla ja objektiivilla päästä muka parempaan..? Kannattaako enää edes koittaa kuvata. Äh, kun ei ole varaa parempaan kalustoon. Joo, siinäpä se tais olla. Oot yhä vajakki. 

Ihana mieli. Minä niin rakastan sua!!

Jatkoin kuitenkin.

Räps.

Räps.

Räps.

Räpsin silti.

Katselin huippukuvaajien videoita. Kuolasin heidän fotoja. Raahasin kameraa mukana. Sain vähän kielisyöpää ja mieli hiljeni hetkeksi.

Hyvä niin. Sitten sain kuvattua tämän:

ldropsretro.jpg

Ja sitten tämän:

kuppivesi

Silloin jotain naksahti aivoissa. Mietin, että ehkä olen saanut otettua askeleen eteen kehittymisessä paremmaksi kuvaajaksi. Mun mieli ei lytännytkään mua, se huomasi, että taidan olla vähintään puoliksi tosissani tämän intoilun suhteen. Se sipitti hiljaa korvaan:

”Okei, ehkä sä voit ottaa joskus toisenkin kuvan. Mutta älä vielä innostu, sä oot edelleen köyhä ja sun hiukset on ihan rasvaset. Menisit suihkuun.”

Kävin suihkussa ja on kyllä oikeasti ärsyttävää näiden pitenevien hiusten rasvoittuvuus. Joku hieroo mun päähän öisin voita. Naapuri?

Into leimahti! Päässä alkoi vilisemään ideoita mitä kuvata ja missä. Pakotin Sannan muutama ilta sitten keittiön pöydän ääreen ja kerroin kuvausidean. Sanna kuunteli ja katseli mua, hymyili ja nyökkäsi. Pöytä tyhjäksi, pari kohdelamppua sivuille, kirja auki ja perunajauhoa kirjan sivujen väliin. Sitten vaan lujaa kannet kiinni ja napsimaan fotoja!

  • 189 otosta
  • Keittiö ja vaatteet perunajauhossa
  • 2,5h
  • Innosta poksahtelevia suonia!

kirja5retro

Paras ottamani kuva tähän mennessä. Tiedän kuitenkin, etten ole vielä lähelläkään niitä rajoja, minne asti saan itseni ja nykyisen kaluston venytettyä. Tämä on vasta alkua 🙂

Ja lopuksi pitkän jaarittelun jälkeen muistutus itselle:

Muista tämä ihanan kutkuttava fiilis! Jokin hemmetin mielenkiintoinen on hyrähtänyt käyntiin! Annan itselleni luvan nauttia siitä täysillä. Vaikka into kuvaamiseen saattaisikin joskus lopahtaa, niin nyt mä olen päässyt yhden ison esteen yli. Mun mieli ei enää saa lytättyä mua läheskään niin helposti maahan. Se alkaa oppia. Rock!!!