WannaBe-Yrittäjä. Miten sen viestinnän laita?

Useissa eri yhteyksissä mua on ihmetyttänyt viestinnän vähyys ja senkin vähän viestinnän epäselvyys. Puhun siis lähinnä pienten ja ehkä jo melkein keskisuurten yritysten tavoista tai tapojen puuttumisista kommunkoinnissa.

Olen miettinyt sitä myös omalla kohdallani. Osaanko viestiä kaikille selkeästi ja tarpeeksi hyvin tarpeellista infoa tuottaen? Myönnän heti alkuun, että en. Esimerkiksi eilen laitoin firman faceen kisan enkä infonnut siitä meidän työntekijöille. En ole muuten vieläkään infonnut, hetki, laitan viestiä…

Laitettu, ja siinä kesti minuutti. Hoksasin muuten just, että tein tuossa pienen mokan. Leipäbaari julkaisi uuden menun tuon kisan yhteydessä, enkä näyttänyt menua ensiksi meidän jengille. Hitto, no niin. Tästäkin opittiin. Jos oisin lähettänyt menun eka meidän jengille, niin oisin samalla tuonut esiin sen arvostuksen mikä heille kuuluu. Pahoittelut tästä jos joku meistä tätä lukee. Lupaan parantaa!!

Olen myös koittanut miettiä miten oma viestintä vaikuttaa yhtiökumppaniin, työntekijöihin, advisoreihin ja asiakkaisiin. Osaanko kertoa informaation hyvin, olenko tarpeeksi selkeä mutta en liian ”palikka” (mikä saattaa tuntua alentavalta)? Ja vielä se, että osaanko muokata saman viestin muotoa ja tuontitapaa vastaanottajan mukaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin ajatella firman etua ja jättää oma ego taaemmaksi.

Tästä fiktiivisenä esimerkkinä vaikka se, että mulle on tullut ajatus miten tehostaa kahvinkeittoa. Testaan uuden toimintatavan ja huomaan sen toimivan. Sen jälkeen haluan jalkauttaa sen kaikille käytäntöön. Miten tästä viestisin kellekin, jotta jokainen meistä tuntisi olevan osa sitä:

Yhtiökumppanille: ”Hei, etkös sä joskus edellisessä raflassa tehnyt tän kahvinkeiton kanssa näin? Siitähän tuli siellä ihan käytäntö ja kahvin myynti nousi. Mites, onnistusko se myös täällä?”

Työntekijöille: ”Moro, ootko miettiny miten saisit helpotettua sun aamun rutiineja, ettei oo niin kiire? Katos, me löydettiin tällänen kikka ja laitetaan se nyt testiin. Kerro sitten meille oliko siitä hyötyä tai voisko sen tehdä jotenkin muuten.”

Advisoreille: ”Keksittiin porukalla tämmönen tuotantotavan tehostus, mitä mieltä ootte? Voisko tätä vielä viilata paremmaksi?”

Asiakkaille: ”Meillä on täällä sen verran nohevaa jengiä töissä, että keksittiin porukalla miten saadaan teille aamukahvit tuoreempana pöytään!”

Yhteistyökumppaneille: ”Tarvitaan lisää kahvia, sitä lähti menemään!”


Mutta aina se ei noin onnistu. Yleensä viestintä menee näin (jos siitä ylipäätään edes kerrotaan kellekään):

Kaikille: Tästä lähin kahvi keitetään meillä näin. Jatkakaa.


Mites viestintä menee teillä? Onko sitä ja onko sitä tarpeeksi ja onko se tarpeeksi laadukasta? Miten sitä voisi parantaa?

Mä aattelin ostaa mögäfonin ja laittaa torille tiedotusteltan pystyyn.

Wannabe-yrittäjä. Leipäbaari.

Tänään on mietitty hirveesti asioita firman tulevaisuuden suhteen. Mitä askelia pitää ottaa seuraavaksi ja laitetaanko vauhtia lisää tietämättä pitääkö renkaat tiukissa kaarteissa vai ei. Jädebisneksen osalta en vielä kauheasti uskalla tarinoida, koska voi olla, että paljastan jotain mitä ei saisi paljastaa koska kukaan ei ole varma miksi niitä ei saisi paljastaa. Paitsi, että ne voi olla liikesalaisuuksia.

Leipäbaarin osalta funtsittiin tänään solidimpaa linjaa tekemisen osalta. Mikä on se juttu mihin halutaan Leipäbaari viedä ja mitä se vaatii? Osittainen vision hioutuma sieltä pilkistikin ja nyt on ainakin suunta sekä ekat askeleet tiedossa:

  • Me halutaan olla se paikka mistä jengi puhuu ja kuiskuttelee.
  • Me halutaan saada meidän päivittäinen myynti +500€ ja siitä ylemmäksi (mututuntumalta sanoisin että about 1200€ päivässä alkaa olla se maksimi mitä voidaan noissa tiloissa ja noilla tuotteilla saavuttaa. Hmm, tuon vois laskee auki, ehkä tuossa alempana).
  • Me halutaan pystyä tarjoamaan meidän listoilla oleville tyypeille niin paljon duunia kuin he haluavat tehdä.
  • Me halutaan myös itsellemme säädyllistä palkkaa, joku 1200€ nettona ois jo kova sana, jos vertaa siihen mitä ne palkat ovat tähän mennessä olleet.

Miten me päästään noihin määreisiin?

Täytyy lisätä myyntiä. Veri simple.

Miten?

Tuotteet kuntoon. Tunnettuus kuntoon. Asiakaspalvelu kuntoon.

Tuotteet ja asiakaspalvelu ovat jo melko hyvällä tolalla. Aina voi tietenkin parantaa ja sitä tehdäänkin. Mutta toi tunnettuus ja ehkä jonkinlainen maineen palautus on haasteellisempi setti hoitaa kotiin.

Maineen palautuksesta ei sen enempää, koska me ei oltu uusina omistajina osallisena asiaan. Mutta vaatii meiltä laadun ylläpitämistä todella todella tarkalla kädellä.

Tunnettuuden lisääminen. Tarkoittaa markkinointia. Joka vaatis myös jonkun verran fyffee. Ja meidän kk-budjetti sellaiseen on 100e. Ja mihin tuo raha? No sosiaaliseen mediaan. Mihin se siellä laitetaan? Loistaviin ja erinomaisesti kohdennettuihin sisältöjen maksulliseen markkinointiin. Eli suomeks: Väännetään tarpeeksi monta hemmetin toimivaa postausta joista jengi tykkää aidosti, buustataan niitä euroilla ja sitten palvellaan paikalle saapuvia ihmisiä.

Haaste. Ei olla kertaakaan saatu sellaista aikaiseksi. Ei osata. Pitäs palkata ammattilainen tekemään. Tai opetella itse. Ja jälkimmäinen on sellainen mihin mä lähden innosta puhkuen mukaan!! Eikä meillä ammattilaiseen ole vielä vara. Sitten kun on, niin tervetuloa mukaan.

Eli Marko opettelee lisää ja lähtee sitten toteuttamaan. Tykkään 🙂 Jos vain aikaa on..


Laskelma, päivän myynti 1200€, mitä se voisi olla?

  • Täytettyjä patonkeja (a 6€) 30kpl = 180e
  • Pastramileipiä (a 7€) 10kpl = 70€
  • Aamupalasämpylöitä (a 2€) 25kpl = 50€
  • Kahvia (a 1,50€) 200 kpl= 300€
  • Kahvileipiä (a 1,50€) 80kpl= 120€
  • Nyhtöpatonkeja (a 9€) 10kpl= 90€

Tosta tulee vasta 810€ ja äkkiä aateltuna tuossakin on jo volyymiä kahvileipien osalta aika paljon.. Mut jostain pitäs vielä raapia 390€ lisää myyntiä tuohon summaan. Hmm. Ehkä hintoja nostamalla?

  • Kahvi 2€/kpl= +100€
  • Kahvileipä 2€/kpl= +40€
  • Aamupalasämpylä 2,50€= +12,5€

Yhteensä 152,50€. Jäis siis vielä 237,5€.

Entä jos myisin patonkeja ilman paitaa? Tai kahvia lepardishortseissa? Pastramileipiä korkkareissa tai kahvileipiä verkkareissa?

!!!

Tänään. Kooste 2018

Kelailin tuossa vuotta 2018. Se oli yllättävän tapahtumarikas. Vaikka sitä ei niissä tapahtumien hetkissä osannut ajatella. Tässä päätapahtumat:

  • My Ice D konseptin julkistaminen ja jädebisneksen alku
  • Syöpä
  • Kevyt burnout
  • Naimisiin
  • Leipäbaari
  • Saksan joulumarkkinat

My Ice D

Vuoden 2017 alussa multa kysyttiin olisinko halukas lähtemään kehittämään uutta kotimaista pehmytjädekonseptia. Suostuin ja ostin 10% firmasta nimeltä Minitar Oy, jonka alla toimii MyIceD:n jädekärryhässäkkä. Jos ette tiedä mikä MyIceD on, niin tsekatkaa meidän kotisivut tästä! Lyhyesti: tehdään omalla reseptillä Suomalaista pehmytjäätelöä. Sä otat kipon käteen, otat koneesta haluamas määrän jäätelöä ja lisäät sinne 50-60 täytteen joukosta itelles mieleiset ja maksat annokses sen painon mukaan. Voit siis tehdä niin ison tai pienen annoksen kuin haluat ja siinä se.

2018 helmi-maaliskuun aikana tuutattiin meidän jädekärry Matkukseen pienin pelonsekaisin fiiliksin ja alettiin myymään keskellä talvea pehmytjäätelöä 😀

Kärry on tällä hetkellä talvilomalla, mutta eletään todella jänniä aikoja vegepehmytjäätelön osalta. On hyvin paljon mahdollista, ettei kohta tartte tehdä mitään muuta kuin pehmytjäätelöä 😀

Kielisyöpä

Mulla todettiin 2018 maaliskuussa ensimmäisen asteen kielisyöpä. Eli ei mitään kauheen vakavaa, mutta kieli laitettiin leikkurin alle ja sieltä nyrhittiin ihan kiva viipale pois. Motherfucker saatiin pois, mutta se uusiutu ja sitten sille annettiin kunnon laserointia. Lasertazer toimi, mutta tilannetta seurataan edelleen parin kuukauden välein. Jos kiinnostaa, niin kielisyöpäfiiliksiä löytyy täältä.

Kevyt burnout

Keltanokka wannabeyrityshommissa ja kielisyöpä. Vitusti duunia, väsy, paine, pimeetä, ahistus, pelko. Eipä se muuta tarvinnut. Huomasin et nyt ei oo kaikki ok, kun vaimo sano et mennään kauppaan ja kysy et kävelläänkö sinne ja mun aivot flippas sellasen musta-aukkomaisen kuperkeikan ja mä upposin pimeään. Ei normaalia. Olin melkein pari kuukautta pois pelistä enemmän ja vähemmän.

Nyt toi on pelkkä paskamainen ja opettavainen muisto vain. Oon paljon herkempi kuuntelemaan mun sisuksia, enää ei vedetä noin.

Naimisiin

Mentiin naimisiin. Koska me haluttiin. Koska rakkaus ja me 🙂 Ollaan vieläkin naimisissa. #rakkausjuttuja lisää täältä! Elämä ei kauhean paljon muuttunut käytännön osalta, mutta kyllä se oman pienen ripauksen jännitystä toi alkuun. Miten oluet, pyykit, ruoka jne.. Mutta kaikki on hyvin, no worries. Voin suositella 🙂

Leipäbaari

Firma osti uuden toiminnon. Kuopion Kauppahallissa olevan entisen Toivepatongin. Nykyään siis Leipäbaari. Siellä tehhään patonkeja, sämpylöitä, kahvia ja possupastramileipiä! Ja ne kauppahallin vakkarit, uuh, mä tykkään!! Tulkaa käymään!

Saksan joulumarkkinat

Oon tehny muutamana vuonna duunia firmalle nimeltä Kalevala Spirit. Tyypit pitää Saksan, Ranskan ja Belgian joulumarkkinoilla suomalaista joulutoria. Loimulohta, glögiä ja Suomalaisia laatutuotteita menee ihan simona neljän viikon aikana. Ja se fiilis niillä toreilla, jengiä on niiiiin pipona fiilistelemässä ja kukkaan ei halua rettelöidä 🙂 Torilla ollaan duunissa about 5vk ja jouluksi kotiin. Mun pesti oli viime kerralla toimistosetä. Hyvä duuniporukka!!


Sellainen kooste. Mun elämässä on vaimo, ystävät, perhe, yritys ja tällä hetkellä kovalla kädellä valokuvaus. Ja mä tykkään olla just nyt 🙂 Oikeasti. Ja se on hyvä fiilis, varsinkin kun tietää ettei se ole mikään itsestäänselvyys. Paskalla fiiliksellä ei oo kovin kiva olla. Hyvällä fiiliksellä paljon kivempää 🙂

Hemmetin kivaa, tunnerikasta ja ripsakkaa viikonloppua!!