Tänään. Mitä haluan ja paljon se maksaa?

Eilen yöllä kun en saanut oikein unta, niin funtsin mitä kaikkea maallista mun mieleni halajaa. Siis asioita, joita voi mitata tässä maailmantilassa kylmästi rahalla. Tavaroita, velkaa pois, hetkellistä mielenrauhaa ennen kun haluaa lisää..

Tiedättekö, on mennyt yllättävän pitkään, että olen saanut annettua itselleni luvan haaveilla maallisesta mammonasta tuntematta sen ihmeemmin siitä syyllisyyttä! Mistä sellanen syyllisyyden fiilis oikein edes tulee? Ja miksi?

No samapa tuo, ei jähä tuohon kiinni, listataan nyt ne härpäkkeet läpi!

Kamera ja linssit:

Kameralle ja linsseille varusteet:

Tietsikka videoita ja kuvia varten:

Kesämökki uusiksi: about 35000€

Haluan myös mun velat pois:

  • Opintolaina 12000€
  • Visa 2800€
  • Muut 4000€
  • Yhteensä: 18800€

Kaikki yhteensä: 72714.9€

Hmm, no niin, tuohan on vaan jonkun Sipilän parin kuukauden palkka. Pikku juttu. Katotaas sitten paljon mä tienaan tällä hetkellä ja mitä kiinteitä kuluja mulla on kuussa ja miten pitkään tuon rahan hankintaan sitä kautta menis.

Tulot:

  • Palkka about 1100/kk, vaihtelee kaikesta 0-3500€ välillä.
  • Ei muuta tällä hetkellä ja tuo palkkakin on hyvin epävarma. Mitään tukia en saa.

Menot:

  • Vuokra, sähkö, auto, ruoka yms 760€/kk
  • Puhelin, laitteet, opintolaina, visa 290€/kk
  • Yhteensä: 1050€

Erotus siis on n. +50€ ja se tarkottaa sitä etten kuluta esim vaatteisiin, bisseen, lääkäriin tai muihin yllättäviin kuluihin. Siistiä 😀 Eli jos toi 50€ oikeasti jäis käyttämättä, niin aikaa tuohon tavoitteeseen menis vähän päälle 121 vuotta!! Tunteeko joku jonkun kivan vampyyrin ja saisko sellasta hetkeksi lainaan?

Mutta elämä tulee kuitenkin eteen melkein joka kuukausi. Joten toi 50€ ei ole oikeasti käytettävissä. Aikaa menee siis ikuisuus ja mä oon kohta 40v. Mut toi vampyyri vois olla silti aika jees. Jos jäisin tähän ikään, niin en ikinä ois päivääkän yli 40v!! Mutta mutta, eläkeikä kyllä karkais ihan käsistä..


Mitä siis pitäisi tehdä?

Jos haluaisin säästää tuon rahan vuodessa, se tarkoittaisi kuukaudessa 6059.60€ laittamista sivuun. Kahteen vuoteen 3030€/kk, kolmeen vuoteen 2019€/kk, neljään vuoteen 1515€/kk.

Ihmetellään tuota neljän vuoden settiä. Säästöön 1515€/kk. Menot per kuukaus on siis 1050 + elämä, eli about 1300€. Noi tekee yht 2815€/kk. Pyöristetään 3000€/kk. Vaihtoehtoja:

  • Duuni mistä saa bruttona n. 5000€/kk (palkasta laskettu veroja yms 39%).
  • Pankilta, naapurilta tai mafialta velkaa koko summan edestä. Loppuelämä kusessa
  • Lotto, melko epävarmaa, mutta you never know
  • Vitun hyvä liikeidea. Koko ajan tekemässä, saattaa vaan mennä pidempään kuin tuo neljä vuotta saada sitä kautta kyhnyä
  • Vaimo parempiin hankkeisiin! Kannatan 😀
  • Vampyyrisetti varmaan toimis, yleensähän ne on leffoissa rikkaita. Ellei niistä tule veriholisteja. Tai joku katko päätä. Tai tunge puukepukkaa sydämeen. Tai ammu hopeaydintykkiaseella. Perhana rasistit.

Tai sitten otetaan paloina tuo setti. Velat nyt pyörii omaa elämää, ei huolta niistä. Laitetaan hankintaan eka sellaisia asioita, jotka voi myös generoida rahaa! Viilataan samalla niiden speksejä.

Kamerasetti Nikon Z6 + Z Nikkor 24-70mm F/4 S + FTZ-adapteri: 3099€

Joku nykyistä parempi tietsikka vääntämään videoo/kuvaa: 2000€

Tuossa(kin) on jo ihan jees tavoite. Eli 5099€ nyt alkuun. Hyvä. Sillä mennään!!!

Seuraavassa postauksessa vois ihmetellä miten tuon rahan sais raavittua kasaan tämän vuoden aikana. Velkarahan ottaminen on aika nounou, mutta niitäkin on olemassa erilaisia ja aina pitää olla avoin eri ehdotuksille. Ja eihän aina kaikkeen rahaakaan tartte..

See you!

Tänään. Mihin sitä rahaa?

Yhä enemmän ja enemmän tulee mietittyä sitä, että mitä oikeasti haluaa tehdä. Nuorempana mentiin ihan fiiliksen mukaan ja ei paljoa tullu mietittyä seuraavaa hetkeä pidemmälle. Eikä silloin oikeastaan edes ajatellut mitä sitä oikeasti haluaisi elämällään tehdä.

Nyt jopa vähän ahistaa, kun on havahtunut tähän tilaan missä ymmärtää, että elämässä vois halutakin jotain muuta kuin ajelehtimista tilanteesta toiseen. Mutta mitä hemmettiä se ois? Mikä ois se juttu mikä sais mut aamulla ylös, mikä pistäs mut hymyilemään ja mikä tekis mut ihan hemmetin rikkaaks!! Siis sellaseks ökyrikkaaks jolla on huvila marsissa ja sauna plutossa.

No joo, ehkä ei ihan noin. Sauna plutossa ois aika kaukana. Eikä kukaan oo vielä selvittänyt pitääkö marsin huvilalle olla erikseen likaveden imeytyskenttä tai onko joku Kuopiolainen kaupunginpäättäjä ylipäätään kieltämässä sellaisen hirsitornitalon rakentamista ”kun se ei sovi paikalliseen kulttuurimaisemaan ja mulla on huono elämä.. v**u.” Jos perhana muutan joskus sinne, niin en kutsu Kuopion änkyröitä sinne kylään. Pyydän Vieremän metropolin päällikön kahville ja pullalle. Ja ehkä saunaan.

Mutta rahaa sais tulla. Sillä kun nykymaailmassa mahdollistetaan monia asioita. Mutta mitä asioita se mahdollistais mun elämässä ja pystyskö niitä kuitenkin tehdä ilman rikkauksia?

Valokuvaus:

Mulla on tällä hetkellä käytössä vaimon järkkäri ja siihen muutama ihan jees linssi. Kamera on Nikon D3200, jolla olen päässyt todella hyvin alkuun ja joka on mahdollistanut opettelun valokuvauksen saralla.

Mihin sitten tarvitsen rahaa? No uusiin kameroihin, objektiiveihin, jalustoihin, muistikortteihin, reppuihin, näyttöihin, läppäreihin, tabletteihin, linssisuojuksiin, pariin kantajaan ja sitten vielä massit siihen, että pääsee kuvaamaan NegaNega saarelle miesneitsyiden uhraamista amazonittarille (huomasitteko, ei ollut naisneitsyitä, meikä on ihan sisällä tasa-arvossa!!)(Vai oonko, eikös niitä pitäs olla sillon molempia puolia ja vielä pari erisukupuolista ja ainakin yks sukupuoleton plus muutama entinen naapuri).

Arvioitu budjetti: 20 miljoonaa euroa.

Kirjoittaminen:

Mulla on tällä hetkellä käytössä lyijykynä, muutama vihko, läppäri, kännykkä ja olematon muisti.

Mihin sitten tarvitsen rahaa? No, jos valokuvaukseen meni jo toi 20milj, ja mut meinattiin uhrata NegaNegalla, niin yksityisterapiakin on jo aika kallista. Mulla oli yks läppäri reissussa mukana ja se meni rikki kun alkuasukas etti sieltä jumalaa. Lyijykynän annoin uhripäällikölle pantiksi siitä, että ”tulen” vielä takaisin, käyn vaan hakemassa gopron jotta saan kunnon timelapsit uhrautumisesta. Sitten piti lahjoa paikallinen känninen lentäjä parilla tonnilla ja yhdellä jallulla jotta pääsisin saarelta pois. Lentokone kuitenkin tippu PosiPosi saarelle ja sen heimopäällikkö halus 25 miljoonaa euroa ettei kerro sen veljelle NegaNegassa missä oon.

Arvioitu budjetti: 25 miljoonaa euroa.

Pleikalla pelaaminen:

Mulla on tällä hetkellä käytössä pleikka 4, se eka versio. Yksi ohjain, neljä peliä ja viikko sitten hankittu triali psgold jäsenyydestä.

Mihin sitten tarvitsen rahaa? No, trial päättyy ihan just ja Fallout74 ukkeli on vasta tasolla 16 ja mun perustama lihapakkaamo pitää korjata.

Arvioitu budjetti: 60e + pari pussia pähkinöitä pelisessioiden ajaksi.


Lopputulos:

Mun pitää olla ökyrikas. Vaimo ei hyväksy pelkästään pleikalla pelaamista.

Tänään. Sattumaako?

Ootteko ikään jääny miettimään miten olette päätyneet juuri siihen tilanteeseen missä nyt olette? Mitkä päätökset, kohtaamiset, tapahtumat, vahingot, tarttumiset jne ovat luoneet sen hetken missä olette nyt? 

Koska juuri se hetki missä itse olen (istun ja odotan lentoa Hannoveriin lentokentällä), on hyvin monien tapahtumien summa, joista kaikista ei mulla ole edes havaintoa tai se sisältää tapahtumia joita en ole pitänyt oleellisina tämän hetken olemassaoloa ajatellen.  

Mistä saa se tapahtumaketju alkunsa, jossa mun mielestä alettiin muovaamaan tilannetta siihen, että juon ylikallista kahvia portin 13 vieressä?

Jaa´a.. Koko setin vois ajatella alkaneen kolme vuotta sitten, kun olin ravintola Samruaissa töissä ja meille tuli keittiöön harjoitteluun eräs naisihminen, Minna. Tässä kooste menneistä vuosista:

2016

  • Minna kysyy minulta halukkuuttaa lähteä loimuttamaan lohta Saksaan. Vastaan kyllä
  • Sovin kuviot Samruain ja tyttöystävän kanssa
  • Menen marraskuussa Hannoveriin loimuttamaan lohta
  • Minut nakataan parin viikon jälkeen Hannoverista Düsseldorfiin pienen tiimin kanssa testaamaan joulutorin toimivuutta siellä
  • Düsselissa on mukana Maire, firman omistaja
  • Maire tykästyy minun työntekoon
  • Palataan Hannoveriin
  • Työskentelen lopun aikaa Hannoverissa toimistoapulaisena

2017

  • Työskentelen vähän missä sattuu. Moottorikelkkoja, rafloja, rafloja. 
  • Minulta kysytään halukkuutta lähteä uudestaan Hannoveriin. Toimenkuvana finanssivastaava. Suostun. Palkka nousee. 
  • Lennän marraskuussa Hannoveriin, teen työni finanssivastaavana ja olen melko varma, etten palaa enää. Meno oli aika haasteellista ja olin ostanut aikaisemmin osuuden Suomalaisesta firmasta ja näyttäisi siltä, että aika menee siihen. 
  • Palaan kotiin jouluksi. Kellään ei ole ikinä ollut niin mahtavia silmäpusseja alle 36v. 
  • Olen edelleen varma etten palaa enää töihin Saksaan. 

2018

  • Suomessa riittä duunia, pusketaan kovaa.
  • Kovaa puskeminen saa mun pään räjähtämään. Burnout
  • Kielisyöpä
  • Asioiden tärkeysjärjestyksen huomaaminen omassa elämässä
  • Tykkään silmäpusseista
  • Ilmoitan halukkuutteni työkennellä Saksassa
  • Saan paikan. Apulaistoripäällikkö ja palkankorotus
  • Teen syys-marraskuun ennen Saksaan lähtöä oman firman duuneja ja joulutori firman duuneja. 
  • Istun nyt lentokentällä ja mietin, että mitä v..a? 

Eli olen siis n. 8vk työaikana edennyt joulutorifirmassa lohenloimuttajasta apulaistoripäälliköksi ja saanut kaksi kertaa palkankorotuksen. Enkä missään vaiheessa ole asiaa suunnitellut tai siitä haaveillut ainakaan tietoisesti. 

Sattumaako? Vai miten tähän oikein päädyttiin? 

Niin ja heippa Sanna!! Ikävä tuloo!! Suukkoja!! 

 

Tänään. Eräänä perjantaina. 7.8.18.

Viime viikolla käytiin naisen kanssa seuraava lyhyt keskustelu:

Nainen on kampaamassa hiuksiaan ja huikkaa mulle keittiöön:

”Siitä huomisesta, nähäänkö mun lääkärin jälkeen siinä kympin aikaan torilla ja mennään sit siitä yhessä?”

”Mmm. joo..” Mumisen ja selaan kännykästä facen päivityksiä. Oho, joku on käyny uimassa ja joku syöny eilen jotain ruokaa. Pitäsköhän itekkii.. Niin siis mitä se nainen kysy, huomenna torilla kympin aikoja, onkos mikään lounaspaikka sillon vielä auki?

”Niin siis mennään lounaalle?”

”Ei. Me mennään naimisiin.”

???????

Hetkinen, perhana, niin. Kyllä!


Mentiin siis virallisesti viime perjantaina naimisiin. Maistraatissa. Valvovan silmän alla. Lakipykälien mukaan. Mahtipontisesti fanfaarien soidessa ja tasavallan viskaalien pokkuroidessa. Reagan ja Gorbatshow lähettivät vhs-kasetilla videoterveiset ja Angela Merkell pitsiset pöksyt (toivottavasti käyttämättömät). Oli kyllä bileet!!

Maistraattihan täällä sijaitsee Kuopion esikunnan entisissä tiloissa. Tiiliset ja arkkitehtuuriltaan superseksikkäät tönöt herättävät väistämättä halun avioitua ja tuntea rakkauden hempeän lempeää sutinaa iholla. Hitto miten mua jännitti kävellä niistä lasiovista sisään. Viimeksi paikalla käydessäni jouduin selittämään onko tyräleikkaus kohdallani riittävä syy saada armeijasta lykkäystä. Prikaatin silloinen admiraali tökki mua kävelykepillä leikkaushaavaan ja otti aikaa milloin lopetin itkemisen.

Sisällä huomasin paikan muuttuneen. Ninjakommandot eivät väijyneet enää nurkkien takana ja muutama muovinen ruukkukasvi oli tuotu elävöittämään paikan henkeä. Wolfenstein 3D:stä tuttujen tiilisten salaovien paikoille oli tehty oikeat ovet ja päivystäjän pöytä oli korvattu infotiskillä. Huokaisin helpottuneena ja muistin sitten syyn miksi tänne oltiin tultu. Haroin kädelläni vaistomaisesti tyräleikkauksen arpea.

Seremonia oli ihanan simppeli. Hirvensarvet päässään Ylipapitar viipotti paikalle, kätteli ja asetteli sitten meidät vihkitilan lattiaan piirrettyjen kalkkiviivojen sisään. Molempien otsaan hän piirsi punaisella sormivärillä kolmiot ja pyysi sitten hiljaisuutta. Hän hipristeli käsiään ilmassa, pyöräytti silmänsä ympäri ja heitti lopuksi notkealla otteella kaapunsa nurkkaan. Huoneessa olevat kynttilät leimahtivat liekkeihin, jostain papittaren käteen ilmestyi puinen sauva jonka päässä hohti valkoinen kuula (ikeasta?) ja sitten alkoi mölinä. Mölinää ei kuitenkaan kestänyt pitkään kun sen keskeytti hento kuiskaus oven raosta

”Pirjo!!! Sulla on väärä pari. Sun asiakkaat on tuolla parin huoneen päässä..”

Kynttilät sammuivat yhtä nopeasti kuin olivat syttyneetkin ja Ikean valopallo hiipui harmaaksi kun papitar koitti peitellä käsillään alastoman vartalonsa intiimeimpiä kohtia.

”Pahoittelut, tuota, mutta minäpä tästä otan tuon kaavun tuolta nurkasta ja paljon onnea vaan teille! Heippa. Niin ja kynttilät voitte pitää. Onnea!”

Oikea seremonia oli vieläkin simppelimpi. Mukavan oloinen, normaalisti pukeutunut ja hilltysti meikattu nainen kävi läpi lyhyen vihkikaavan jossa sanottiin tahdot molempien osalta. Sitten pussattiin ja käteltiin toimistoistaan paikalle hälytetyt todistajat.

Aikaa meni ehkä 5 minuuttia ja siinä kiteytettiin loppuelämän raamit. Laillisesti.

Laittomat bileet tulee sitten myöhemmin.


Mua voi siis kutsua tätä nykyä Herra Rossiksi, Sannan armosta armoitetuksi aviomieheksi.

Love juu hani!!!

20180803_103720-01

Tänään. Kooste elämästä, 18.-28.6.18

Juhannus

Juhannus tuli ja meni. Oli aurinko ja oli olut. Rantasauna ja hyvä seura 🙂 Muistelin humalan olevan erilaisempaa, mutta ei se mitään. Se teinikännien pirskahteleva nousu ja darraton seuraava päivä on joka tapauksessa mennyttä aikaa. Olut on silti hyvää. Niin on myös rantasaunan löylytkin 🙂


Uusi duuni

Sitten oli ekat päivät uudessa duunissa, pelimyyjän housuissa. Ihanaa kaaosta ja sekavaa hengailua. Love that! Plus kaikki se oheiskrääsä, taikasauvoista yliaktiivisiin pokemoneihin ja kahleissa pidettäviin lohikäärmeisiin (oiskohan PETA miten kiinnostunut noista takahuoneen portaalin takaisista eläinparoista?)


Kielisyöpä

Eilen poltin kieleni, tai joku muu sen kyllä teki. Laserilla tykitettiin ja bodaava lekuri kiroili puukko mun suussa. Naurettiin yhdessä operaation jälkeen ja sain käskyn sekottaa erilaisia lääkkeitä jäätelöön. Suositus suklaajädelle ja kolmion muotoisille pillereille. Hetken kaikki on tosi hassua 🙂


Tämä hetki

Tänään sain salaiselta tiedustelupalvelulta vinkin kirjaston poistomyynnistä. Siihen jäi kaikki tekemiset ja talla pohjassa kurvailin Vuorelan kirjastoon. Tiedättekö kirjasokeuden, sen kun ette nää muuta kuin kirjoja. Ihanaa painettujen kirjainten humuista tuoksua ja sorjien lauseiden viettelevää alastomuutta… kunnon paperista erotiikkaa!!

Kävin samalla katsomassa kummityttöä, sain katseen takas. Kahvia, jäätelöä, kuulumisia ja täysin ymmärrettävää alle vuosikkaan ääntelyä 🙂

Nyt kalsarit jalassa hengailen kotona, toisella silmällä futista, toisella blogia ja varpailla hikeä. Odottelen naista kotiin ja reaktiota uusien kirjojen suhteen :

”Oi ihanaa kulta!!! Oot ostanu lisää kirjoja, sä sitten kyllä osaat olla niin hellyyttävä. Pitäskö sun kuitenkin lukea ne entiset 50 hankittua opusta eka?”

Sitten voidaankin yhdessä käpertyä sohvalle ja miettiä kannatetaanko Belgiaa vai Enklantia.

Elämä on just hyvä 🙂