Tänään. 12.9.2018. Hälinää päässä.

Ootteko ikään miettineet mitä oikein mietitte? Siis sitä melkein jatkuvaa lörpöttelyä sun pään sisällä joka paahtaa aiheesta toiseen ihan miten sattuu?

Jostain luin, että keskimäärin noita lörpötyksiä kertyy päivän mittaan about 60 000 kappaletta.

Mutta kuinka monesti se ajatus osuu juuri siihen asiaan tai edes lähelle sitä aihetta mitä sä oot just sillon tekemässä?

1.Syöt yksin ja mielesi vinoilee sulle eilisestä pierusta josta tuli ääni ja jälki. Etkä huomaa miten upea makuyhdistelmä kevyt chili ja näkkäri oikein on.

2. Pidät naistasi/miestäsi kädestä kiinni ja mielesi ryntäilee tulevan viikon jumppatunnin ja tarhaikäisenä saadun pallopelitrauman välillä. Etkä huomaa sitä lämpöä ja toisen ihmisen kosketusta.

3. Juokset hikipanta päässä iltalenkillä ja jauhat schaissee puhelimessa frendin kanssa muista ihmisistä. Etkä huomaa miten sun kroppa sykkii, adrenaliini pulpahtelee ja aistit terävöityy huomioimaan ympäristön terävämmin, syvemmin ja voimakkaammin.

4. Teet kotona ruokaa mutta aivot lilluu eilisen pitkän ja tumman sambaopettajan hikisissä kainalokarvoissa. Etkä huomaa miten sipulin tuoksu muuttuu pannulla, miten upea on kahtia leikatun kirsikkatomaatin rakenne tai, että se roiskuva punanen juttu on sun verta.

5. Oot sun kavereiden kanssa hengaamassa ja näpyttelet instaa ja katot fittikuvia ja voivottelet mielessäs ettei sulla ole parempaa pyllyä/hauista. Etkä huomaa mitä sun kamuille kuuluu ja missasit just ohi kävelleen friidun/häiskän jolle sun kaverit huokailee.

Tai jos vaan hetkeksi pysähdyt päivällä ja jäät kuuntelemaan mitä sun pääkopan sisällä oikein huudellaan. Se se on välillä aikamoista tavaraa. Ajattele jos se kaikki tulis ääneen. Hullujen huone kutsuis.

 

Tajuton. Hääbiisit

Myö ollaan menossa syksyllä naimisiin. Minä ja nainen siis. Toistemme kanssa. Tällä hetkellä ollaan valkkaamassa meille häävalssia. Ja mitä hemmettiä?! Eikös naimakaupat yleensä ole suomen kaltaisessa valtiossa ihan iloinen asia? Vai oonko mie nyt ymmärtänyt jotain väärin?

1. Metsäkukkia: 
”Lohduton yön hämäryys. Vain hongat huokaillessaan suojaavat kukkia maan. Hongiston suojaan on jäänehet pienoiset. Metsäorvokit nuo, syksy unhoitti maasta pois.
Yksinäin allapäin saavun kukkien luo”

2. Häävalssi (Stella):
”Kun pyryttää ja pajutkin taipuu
Kinosten alle hautautuu
Täytyy olla lujasta luusta
Että selviytyy
Hangen alla paine kasvaa
Kestänkö sen mitä vaaditaan”

3. Akselin ja Elinan häävalssi:
”Kauan katsoin sinua syvälle silmiin
Kauan katsoin, katsoin ja ajattelin
Puutteen, murheen, yhteisen riemun jaamme
Kunnes pois häivymme unholaan
Puutteen, murheen, yhteisen riemun jaamme
Kunnes pois häivymme unholaan”

4. Häämuistojen valssi (Olavi Virta):
”Jo yö vaipui helmahan nousevan koin
Ja aurinko kukkaset taas purppuroi
Viel kerran kun hetket nuo tuntea vois
Niin onni ja lempi ei muuttuneet ois”

No niin.

Ekassa biisissä etsitään kukkia syksyisestä metsästä, jolloin suurin osa kukinnoista on ehtinyt jo lakastua. On vielä yö ja kaveri potee masennusta. Luulen, että pari huikkaa paloviinaa on tainnut upota ennen tuota reissua.

Toisessa kappaleessa mietitään selviääkö sitä suomen kylmän ja ankaran talven yli vai katkeaako se selkäranka lopulta(kin). Lunta tulee niin maan perkuleesti ja pajukin taipuu kinosten alle.

Kolmannessa kipaleessa mietitään miten yhdessä eläminen on puutteen ja murheen jakamista ja sitten kuollaankin pois. Eikä kukaan muista haudallakaan (pois häivymme unholaan).

Neljännessä muistellaan kaihoisasti mennyttä aikaa kun on mitä luultavimmin tullut mokailtua avioliittonsa alkoholiin ja uhkapeleihin. Tai on muuten vaan tullut oltua urpo.

Onko näillä valssien kirjoittajilla jokin piiloviesti meille naimisiin meneville? Vai ollaanko me pohjolan ihmiset vaan niin perhana melankolista sorttia, että kyllä se isompikin ilo saadaan kollektiivisesti porukalla nujerrettua jos ei yksin siihen kykene?

Tä?

Tajuton. 5 vinkkiä parempaan lukemiseen

Onko sinusta haasteellista löytää aikaa lukemiselle? Haittaako työ, perhe tai muut harrastukset syventämistä ihanaan hömppään? Ei hätää, lue nämä niksit niin voit uppoutua levollisin mielin tarinoiden lumoavaan maailmaan!

1. Jesari

Nyt on vain mielikuvitus rajana! Jesarilla teippaat esimerkiksi itsesi kätevästi varaston kattoon piiloon ja siinä samalla teet teipistä kätevän kirjatelineen! Toinen tehokkaaksi havaittu keino on askarrella jesarista vanha kunnon portti manalaan. Tönit sinne vaan kaikki häiriötekijät, rutistelet teipin roskiin ja avot!

2. Jari Sillanpää

Käy kysymässä Jarilta pari vinkkiä miten paeta todellisuutta ilman kirjaa. Toteuta ohjeita riittävä aika ja kerro tästä mielellään mahdollisimman monelle ja tarjoa apuvälineitä maksua vastaan. Eipä aikaakaan kun sinulla on soma, hiljainen oma pieni lukunurkkaus! Sinun ei tarvitse myöskään huolehtia liikunnasta tai ruoanlaitosta, ne tulevat kaikki talon puolesta!

3. Ennakoi

Seuraava niksiä varten täytyy tehdä hieman töitä. Mutta usko pois, on se sen arvoistakin! Huom! Toimii vain sähköisten kirjojen kanssa! Tutustu asuinalueesi haudankaivajaan, mielellään rahallisesti. Kerro hänelle tarvitsevasi hautapaikallesi muutamia ”oudohkoja” vaatimuksia.

1. Ohut ilmareikä ja hemmetin pitkä putki.

2. Hautapaikan viereisen puun latvaan kevyt aurinkopaneeli ja siitä johdotus hautaan.

3. Woltin häiskille haudan tarkka osoite

4. Arkun kanteen väliseinä jonka sisään lukulaite, nenäliinoja ja niskatyyny

5. Hätätilanteita varten buranaa ja vaihtosukat

Valmistelujen jälkeen feikkaa kuolemasi. Tähän löytyy ihan googlettamalla hyviä ohjeita, vink vink! Ota hautajaiset ihan rennosti ja panikoi vasta sitten kun arkku alkaa kuumeta. Sut krematoidaan. Ei se mitään. Tuhka toimii hyvänä lannoitteena uusien puiden kasvulle ja siitä kirjailijat saa lisää paperia. Ai niin, mutta tämähän oli vinkki sähkökirjoille.

4. After death

Nyt kun olet kuollut, niin riippuen ihan omasta uskostasi tai uskottomuudestasi, on sinulla useita upeita vaihtoehtoja lukurauhalle! Huom! Mikäli olet vain hävinnyt olemattomuuteen, voit skipata lopun näistä vinkeistä.

1. Luterilainen taivaspaikka.
Tunge pilvenhattaraa korviin ja keskity rauhassa paikan ainoaan elämänkertaan. Toinen vaihtoehto on selata niitä hemmetin painavia kivitauluja palavan pensaan valossa.

2. Islamin paratiisi.
Ei sulla ole aikaa lukea.

3. Buddhalainen reinkarnaatio
Pyri syntymään uudestaan kustannustoimittajana.

4. Perusta ennen kuolemaasi uusi uskonto.
Määrittele sille ”taivaspaikka” ja sinne lukuhuone johon sulla on luonnollisesti yksinoikeus. Muut kuolleet lahkolaiset kirjottaa hiki päässä sulle koko ajan uutta luettavaa.

5. Vale velhoilu

Opiskele velhoksi, kasvata parta ja lukkiudu torniin. Velhoile torni täyteen kirjoja, muuraa ovi umpeen ja istu alas. Lue.

Onko sinulla muita toimivia vinkkejä miten saavuttaa auvoinen lukurauha? Postaa rohkeasti vaan niitä tuohon alhaalla olevaan kommenttikenttään!!

May the books be with you! No, with me!!!

Tajuton. Safariukko (henkilö)

Ote safariukon päivästä:

Kuvittele mieleesi bussilastillinen (50hlö) ulkomaalaisia henkilöitä. Ikähaarukka 6v – viittä vaille kuolema. Heistä jokainen on ostanut saman ohjelman, kolmen tunnin moottorikelkkasafarin ja heistä jokaisella on oma mielikuva kelkkailusta:

– Nyt päästään rälläämään!
– Mikä on moottorikelkka?
– Mitä tuo valkoinen juttu maassa oikein on?
– Mä oon ajanu polkupyörällä, siis mä tiedän kaiken moottorikelkoista!
– Missä mä oon?
– Saako täältä viinaa?
– Onko pakko pitää kypärää?
– Miksei teillä oo pinkkejä kenkiä?
– Mä oon supermies!!
– Onko kelkassa polkimet?

Otat ryhmän haltuun, kerrot ohjelman kulun, puet, niistät, etsit mummoille nitrot, sidot kengät, letität hiukset, neulot sukat, perustelet hanskojen tarpeellisuuden, takavarikoit taskumatit ja lopulta pääset kertomaan muutaman tärkeän asian moottorikelkalla ajamisesta:

– Oikeallä kädellä on kaasu, vasemmalla kädellä jarru
– Kaasua painamalla kelkka liikkuu eteen, kaasun vapauttamalla kelkka pysähtyy
– Varoetäisyys kelkkojen välillä 20 metriä
– Pysykää jonossa ja seuratkaa opasta

Very simple, right? Kyllä.

Ennen safarille lähtöä käynnistetään kelkat ja kuuluu Poks!! Ensimmäinen kaveri kokeilee kaasua ja ajaa toisen kaverin perään. Sitten säädetään vielä istumajärjestyksiä ja halutaan ihan pakosta ajaa oppaan kelkalla koska se en erivärinen. Viiden minuutin ajon jälkeen stopataan retkue ja oppaat tarkistavat, että kaikilla on kaikki ok. Tähän mennessä vähintään yksi on jo eksynyt, joku itkee pelosta, toinen vittuilee oppaalle liian hitaasta ajamisesta ja vanhempi pariskunta on sitä mieltä, ettei heille ole myyty tällaista kaahailua.

Puolessa välissä pidetään pidempi tauko ja silloin alkaa kysely missä lähin kauppa/baari/kahvila on (ollaan keskellä ison järven jäätä). Halutaan myös käydä ajamassa itse, koska opas on liian hidas/huono ajamaan, vaihdetaan lisää istumajärjestyksiä, hävitetään parit hanskat ja unohdetaan taas kumpi on kaasu ja kumpi on jarru.

Lopulta, parin pöpelikköön ajamisen, kahden eksyneen etsimisen ja kuudentoista kusistopin jälkeen saavutaan safaritalolle, lasketaan kelkkojen vauriot ja kielletään jyrkästi, ettei se puuhun törmääminen ollut oma vika (kaasu oikealla, jarru vasemmalla ja seurataan opasta, eikös niin?)

Viimeisen asiakkaan poistuttua, opas huokaisee ja lähtee hakemaan kahvia. Mutta aivan liian myöhään. Toinen bussilastillinen etelästä tulleita turisteja vyöryy sisään ja alkaa ihmettely missä se joulupukki on, kuka käynnistää revontulet ja miksi moottorikelkan päällä ei voi ajaa viidestään?

Tervetuloa!!

Tajuton. Rafladuunarin arkea

Varoitus: Mielenpahoittumisvaara ja närkästys.

Mun mielestä asiakaspalvelu ammattina on melkoisen aliarvostettua. Meitä ihmisiä on niin moneen lähtöön, ajatuksineen, toiveineen, odotuksineen, uskomuksineen ja vittumaisuuksineen, että oksat pois. Ja missä ammatissa pääset nauttimaan parhaiten tästä ihmislajin ihanasta erilaisuuksien kirjosta? Noh, ainakin tarjoilijana.

Varaudu siihen, että tarjoilijana olet myös:

– Ajatustenlukija
– Psykologi
– Meteorologi
– Matkailuneuvoja
– Tietosanakirja
– Siivooja
– Kokki
– Atk-tukihenkilö
– Tietyömaiden ylipäällikkö
– Säiden jumala
– Karaoke-isäntä
– Ohjelmapalveluiden tuottaja
– Ruoka-aineallergioiden ylilääkäri ja jokaisen asiakkaan henkilökohtaisen ruoansulatuksen erikoisasiantuntija
– Viittomakielen tulkki
– Aluehistorian ja etymylogian professori
– Google

Ja ollessasi asiakaspalvelijana, sun täytyy muistaa, että asiakkaat ne sun palkan lopulta maksaa. Joten muista pahoitella ja lupaa parantaa palvelua seuraavissa tilanteissa:

– Et onnistunut luomaan sitä drinkkiä minkä asiakas joi neljä vuotta sitten Teneriffalla ja josta vihjeenä on, että se maistui hyvältä.
– Asiakas on kaatanut itse siiderin mekolleen
– Et osannut lukea ajatuksia kun asiakas teki ruokatilausta ja mietti mielessään haluavansa myös toiset ranskalaiset
– Joku on paskonut/yrjönyt vessan tukkoon
– Teiltä ei löydy juuri sitä Urtmurtian munkkien panemaa pyhää olutta, jonka tekeminen lopetettiin tuhat vuotta sitten
– Aurinko ei paista
– Aurinko paistaa silmiin
– Vasenkätisten vegaanien haarukat ovat loppu
– Tupa ja terassi on täynnä syöjiä ja ruokajono on yli 40min ja teiltä ei saa juuri sillä hetkellä viiden minuutin sisällä kolmea annosta pihvejä jonon ohi
– Sataa vettä
– Trumpista tuli jenkkien presidentti
– Koirankakka tarttui kadulla asiakkaan kenkään ja nyt sitä on myös raflassa
– Olet olemassa

Äläkä missään nimessä loukkaannu jos asiakas kutsuu sinua seuraavilla nimikkeillä:

– Poika/tyttö
– Tuleva miniä/vävy
– Kyyppari
– Palvelija
– Räkänokka
– Kolppi
– Idiootti
– Vitun homo/huora
– Ammattitaidoton paska

Muista myös, että:

Duunissa juostaan, hikoillaan, totellaan käskyjä, purraan hammasta ja hymyillään asiakkaille. Istualteen syöty lämmin ateria on kaukainen haave ja vessaan pääsy kymmenen sekunnin pikasuoritus.

– Protip: Jos tunnet vuorossa nälkää, niin vessassa istuessa ehtii puraista palan nakkia samalla kun tikistää edellisiä pois.

Ja jos jostain syystä ajattelet tulevasi tarpeeksi ajoissa työpaikalle juodaksesi kahvikupin rauhassa ennen vuoron alkua, niin kannattaa miettiä toisen kerran. Tai ylipäätään vuoron aikana juovasi kahvin suuta polttamatta tai sen kylmettymättä. Väitetään myös kylmällä kahvilla olevan kaunistavia vaikutuksia, mutta se on paskapuhetta, katsokaa vaikka mun profiilikuvaa.

– Protip: Kaada lämmin kahvi mahaan ennen kuin menet töihin ja säännöstele sitä sieltä kuin kameli kyttyrästään vettä.

Duuniaikojen ulkopuolella pitää myös joskus ratkoa työhön liittyviä ongelmia. Joku on unohtanut tilata tukusta tomaatit ja kurkut ja sä oot sillä hetkellä ainut joka niitä voi duunipaikalle toimittaa. Ykkösvapailla voi olla hetken hiljaista jos muistaa laittaa kännykän pois päältä ja vajoaa sukelluspuvussa suohon. Tuplavapaat ovat ylellisyyksiä, joita luvataan, mutta luulen niiden olevan vain homehtuneita, kellariin unohtuneita porkkanoita.

– Protip: Ykkösvapailla kannattaa vetästä seitinnihkeä suojakänni.

Mutta muuten kyllä, suosittelen lämpimästi kaikille. Rakkaudesta lajiin